Raamattu alkaa kertomuksella maailman luomisesta. Alussa Jumala loi sanallaan sen maailman, joka meitä ympäröi. Ihminen on ainoa luotu olento maan päällä, jonka Jumala muovaili käsillään ja vieläpä omaksi kuvakseen. Käsin tehty ihminen on tekijälleen rakas, mistä kertoo ensimmäisten ihmisten kasvuympäristö. Hyvästä alusta huolimatta ihminen onnistui pilaamaan elämänsä ja siitä kärsimme mekin.

Päivittäin luemme mediasta synkkiä uutisia siitä, mitä me ihmiset olemme saaneet aikaan. Media julkaisee myös uutisten pohjalta tehtyjä ennustuksia siitä, mitä niistä voisi pahimmillaan seurata (esim. IL 20.8.2023). Ennustusten alla vahvimmankin mieli voi järkkyä. Median luoma maailma on synkkä paikka, vaikkei hyvä ole maailmasta mihinkään kadonnut – median kielestä kylläkin.

Ilmestyskirja puhuu samasta maailmasta, mutta hyvän näkökulmasta. Uutisotsikoita hallitsevat globaalit ympäristöongelmat ja sodat eivät ole kaiken loppu, vaan ne ennakoivat synnytystuskien tavoin uuden aikakauden alkua. Uuden myötä ahdistus ja murhe vaihtuvat iloon ja riemuun. Se alkaa, kun kuningasten Kuningas ja herrojen Herra palaa takaisin ja tuo maailmaan pysyvän rauhan.

”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä” (Joh. 1:1, 3; ks. Ilm. 19:11–13).

>> Blogin etusivulle